sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

FREDERICKSBURG

FREDERICKSBURG 
JA
UUDET SEIKKAILUT

Perheen vaihto tapahtui sunnuntai aamuna ja uusi perheeni on todella mukava. Ralph ajoi minut uuden perheen isoaidin talolle jossa perhe oli ollut viettamassa isoaidin syntymapaivaa. Paikan paalla soimme aamupalaa ja sen jalkeen lahdimme tien paalle. Perheen tyto olivat olleet 3 viikon mittaisella leirilla jossa on nuoria ympari maailmaa ja opiskelevat tanssia, laulua ja nayttelemista. Leirin paatteeksi heilla on loppu show minka ovat leirilla valmistaneet. Nain kuvia esityksesta ja hienolta naytti. Kuuden tunnin matka kohti perheen kotia Frederiksburgia alkoi vasyneissa tunnelmissa koska olin viela aika flunssainen ja nukkunut hieman huonosti edellisen yon. Onneksi Autossa pystyi torkkumaan ja keraamaan voimia uusiin koitoksiin.

Matka taittui mukavasti ja tassa ollaan ravintolan edustalla tyttojen kanssa mihin pysahdyttiin syomaan. 
Tytot ovat 14  ja 13 vuotiaita ja kukaan aikuisista ei meinaa talla uskoa, etta olen 25 vuotias tai muistaa sita koska naytan kuulemma niin nuorelta. Taallahan nuoret aloittavat koulun 5-vuotiaina eli pari vuotta meita aikaisemmin. Tytoista 14- vuotias on nyt menossa lukioon ja ehka sen takia taalla nuoret tuntuvat ikaistaan kypsemmilta koska ovat kayneet koulua pidempaan mita suomessa ollaan.

Tytoista nuorempi jai matkalla suoraa 4H-leirille mista han palaa vasta torstaina. 
Oli todella hieno paikka jossa oli isot yopymistilat, kokoustiloja, uima-allas ja talli alueella ja tama keskus oli kkonaan 4H:n kayttoon ympari vuodeksi erilaisille leireille ja tapahtumille. 4H on taalla siis todella suosittu ja toiminta ontodella laajaa.

Vahan tuota tavaraa on kertynyt matkaan reissun aikana mutta oneksi tassa on paljon sellasta mita ei tule enaa suomeen takaisin etten ihan pulass ole lentokentalla.. Ensi kerralla tyhjalla laukulla matkaan vain muutama valttamattomin tavara matkana oska kaikkea voi aina ostaa. Itse olen lentamassa takaisin Icelandairin oneella ja nyt mietin miksen ottanut kalliimman luokan lippua missa kaksi matkalaukkua ilman lisamaksua saa painaa 32 kiloa ja kasimatkatavaroita saa olla kaksi. idetaan peukkuja etta kaiki mahtuu kun kayn ostamassa sen toisen matkalaukun. Jos painot alkaa ylittyyn taytyy netissa etukateen kayda maksamaan lisakilot ja lauku koska siina saastaa hieman.

Kotiin paastyamme lahdettiin katsomaan hevosia. Laitumilla on pienia vesialueita joten ei tarvitse kantaa erikseen vesiampareita hevosille. Taalla on kolme hevosta ja jossain vaiheessa paasen tutustumaan lahella olevaan isompaan talliin missa perheen tytar Emily ottaa ratsastustunteja. Paasen itsekkin todennakoisesti tunnille Emilyn kanssa.

Perheen hevoset. Kaikki ovat Tamoja ja nimia alan vasta opettelemaan. Kuvassa vasemmalla on perheen aidin Mollyn hevonen. Han on ollut taalla vasta noin kuukauden eli ihan uusi tuttavuus. Molly harrastaa ketunmetsastysta ja tama on hanen uusi ratsunsa siihen tarkoitukseen. Harmi etta en paase seuraamaan ketunmetsastysta, koska kausi alkaa vasta syyskuussa. Hevosia jotka tekevat sit apidetaan yleensa lomalla kesat ja nyt pikku hiljaa niita aletaan taas reenaamaan metsastyskautta varten. Olen kuitenkin kysellyt Mollylta lajista ja saanut paljon informaatiota lajista. 
Keskella kuvassa on iso vanha rouva joka viettaa elakepaivia.
Taustalla oikealla on Emilyn hevonen jolla myos han harrastaa ketunmetsastysta ja kay valilla kilpailuissa.

Ensi kosketus uusiin tuttavuuksiin laitumella

Perheen koira Heather karsii iho ongelmista ja kaipaa valilla rasvausta ja pesua. 

Talossa oli tehty lattian hionta ja maalaus joka oli viivastynyt viikolla. Maalinkary siis esti erhetta asumasta talossa ja he elivat evakossa niin sanotussa kellarikerroksessa johon minun tulisi majoittua. Me lahdimme siis Emilyn kanssa Mollyn hyvan ystavan luokse evakkoon yhdeksi yoksi.

Iltaa istuttiin Mollyn ystavan takapihalla josta loytyi muun muassa uima-allas. Ihanan ystavallisia ihmisia ja avosylin ottavat luokseen vieraan ihmisen. Loppu ilta juteltiinkin suomesta ja Usa:n ja suomen eroista. Koira ihmisten kanssa keskustelua riittaa aina ja osa hammasteli, etta suomessa on jo pitkaan ollut kiellyttya hantien ja orvien typistaminen. Sahkopannan laittomuus suomessa on myos aiheuttanut hammastysta monissa, koska taalla se on ihan normaali koiran koulutusvaline mita melkein kaikki kayttavat jossain vaiheessa ja joillain se on kaytossa koko ajan. Kayttokokemuksiakin on monia. Osalle toimii ja osa ei reagoi koko pantaan ollenkaan. Hassua kuinka jossain maassa laiton asia on toisessa maassa hyvinkin kaytetty..

Lopulta oli ihanaa paasta sankyyn nukkumaan pitkan paivan jalkeen.

Aamulla aloitettiinkin matka seuraavaan evakko paikkaan. Molly vuokraa kahden muun naisen kanssa joenranta mokkia ympari vuoden ja me matkasimme sinne viettamaan rentouttavaa parin paivan lomaa.

Heather nauttii matkasta!

Mokin takaosa

Joenranta

Terassilla katseltiin tv-sarjoja



Mokki oli taynna erilaisia kauniita vesiaiheisia koristeita!


Keittio

Parvi ja oleskelutila

Makuuhuoneeni

Auringonlasku


Auringonlaskun aikaan ranta oli mielettoman kaunis

Heather yritti metsastaa kuolleita kaloja rantahiekasta



Mokilla oli ulkosuihku joka oli kuumana kesapaivana oikein loistava

Tiistaina tehtiin aamukavely uumassa saassa. Tassa maissia joka on kiitettavan korkeaa..



Aamukavelyn maisemia




Kavelyn jalkeen tama vesipelkoinen vesipeto kokeili melomista ensimmaista kertaa. Mahtavaa puuhaa!

Melomisen jalkeen paiva jatkui paluumatkalla talolle ja rentoutuen siella. Emily jai matkalla ystavansaluokse joka kertoi isoaitinsa olevan suomalainen. Suunnitelmissa on etta paasen tapaamaan isoaitia viela taman reissun aikana.

Seuraava aamu siirreltiinkin tavaroita takaisin taloon kun lattia oli vihdoin kuiva. Taman jalkeen lahdettiin kaupungille.

Elamani ensimmainen autopesu! 

Pesun jalkeen ajettiin tallaisten imureiden luokse/ Imuroitiin auto tosi nopeasti ja helposti. Haluan ehdottomasti suomeenkin tallaisia paikkoja! Matkamme jatkui rautakauppaan katselemaan maalien vareja, koska talolla hyorii kaksi tyomietsa edelleen maalaamassa ulkorakenusten seinia ja lattioita korjailtiin hieman kun os akohdista oli jaanyt maalaamatta ja hieman kesken... Elainkaupassa poikettiin hakemassa Koiralle uutta allergia ruokaa ja mina samalla loysin koirille aivan ihania disney- hahmo leluja. Kannoin niita sylissani pitkin kauppaa ja eras mies sanoi minulle, etta joku taitaa pitaa todella leluista. Vastaukseni oli kylla ja kun ei tallaisia suomesta saa niin pitaa vieda tuliaisia. Mies nautoi, etta matkalaukkuni on ihan taynna koiran leluja kun palaan suomeen. Taalla ventovieraat ihmiset alkavat todella helposti juttelemaan toisilleen ja monesti olen paassyt esittaytymaan 4H-yhdistyksen Ifye vaihdossa olijana. Ruokakaupan ja postin kautta palattiinkin kotosalle. Ruokaa oli paljon ja alakerrassa minun asuinalueellani on myos keittio jonka jaakaappiin toin omat evaani. Se vain kaipasi hieman puhdista ja operoinkin sen ensi toikseni kiiltamaan kuin uusi.

.

Tasta se lahti! Nyt se on vitivalkoinen

Makuuhuoneeni talon kellarikerroksessa...
Pienia yllatyksia voi tulla aina matkan varrella vastaan mita ei edes osannut kuvitella kokevansa talla reissulla.

WC josta melkein joka aamu loydan verhosta kiikkumasta ison hamahakin tai jonkin muun ottimonkijaisen jotka kaikella kunnioituksella vedan vessanpontosta alas. Eivat kuulu lempi lemmikkeihini. Taalla on myos paljon kaarmeita koska seutu on kuumempi kuin Wytheville joten toivon etten niihin tormaa sisatiloissa.. Tdella trooppinen ilmasto joten ei ihan minun makuuni taman seudun kuumat kesat mutta taitaapi olla Suomess atalla hetkella samanlaiset oltavat.



Torstaina haettiin toinen tytoista kotiin 4H- leirilta. Oli kylla aivan uskomaton paikka. Kokonainen iso keskus pelkastaan ympari vuoden 4H-n kayttoon. Isoja leireja noin 9-16- vuotiaille suunnattuja. Leirille mentaessa nuori saa valita ohjelman mita haluaa leirilla tehda. Mahdollisuuksia on monia musiikista alueella olevan hevostallin hevosten hoitoon ja ratsastamiseen asti. 


Matkalla kotiin pysahdyttiin hakemaan ruokaa Sub way:sta. Tai muut lahtivat hakemaan ruokaa ja jattivat minut Horse Country nimiseen hevosliikkeeseen ostoksille. Tassa muutama kuva mita tarttui liikkeesta matkaan, mista en muuten kerinnyt katsomaan kuin ylakerran.. Alakerta jai kokonaan valista, joka oli ehka ihan hyvakin ettei ltullut ostettua ihan kaikkea. Hieno liike missa oli paljon erilaisia koristee-sineita kayttotavaraan asti niin hevosille kuin ratsastajallekkin. Aika isoja ovat hevostarvikeliikkeet taalla.
Kesa chapsit. Mainittakoon etta taalla vallitsevan kuuman ilmaston vuoksi kaiki ratsastustarvikkeet koetetaan tehda mahdollisimman kevyeksi. Naissa chapseissa on siis hengittava verkko osio nahkapaikkojen lisaksi. Kuuminta huutoahan taalla on talla hetkella legginssiratsastushousut polvipaikoilla. Muutenkin aika paljon enemman nakee taalla ihmislla polvipaikkaisia ratsastushousuja kun taas koto suomessa ainakin itse suosin kokopaikkaisia. Normaali ratsastushousuissa on aika perusvareja ja kirkkaat varit mita itse olen hamstrannut eivat ole ainakaan naissa liikkeissa kovin suosittuja paitsi nimenomaan naissa kevemmissa legginssiratsastushousuissa loytyy jos jonkinmoista.

Keskella kuumaa kesaa on hyva ajatella talvea ja heti nollakeleissa palelevia 
varpaitani ostamalla talvisaappaat. Lopulta paastiin jaatelokioskin kautta kotimatkalle. Jaatelo oli taivaallasta mutta ne jotka odottavat, etta Sub Way on amerikassa paratiisi tulevat pettymaan. Kerroin perheen tyttarelle, etta meilla sampyla paahdetaan ja on jos jonkimoista majoneesia mita saa valita leivan valiin. Taalla sellaisia mahdollisuuksia ei ole. Voisi kuvitella, etta jenkeissa sita majoneesia ja paahtoa loytyisi joka nurkasta, mutta kylla suomessa on enemman valikoimaa majoneeseissa kuin taalla. Believe or not!


Kotona alkoikin vaaterumba. Molly oli kaynyt auttamassa siskoaan muutossa joka oli luopui osasta vaatteistaan. Molly istutti meidat tytot sohvalle ja alkoi yksitellen kaivella vaatteita laatikoista. Huutoaanestysella nopein sai vaatekappaleen omaksi. Merkkituotteita oli jaossa joten tuli saatua sellaisia tuotteita mita en koskaan olisi muutne hankkinut.


Perjantaina siistittiin alakerrassa olevaa varastotilaa ja tehtiin tilaa vaatteille.

Mina silitin suurimman osan Mollyn uudesta vaatekerrastosta. 
Vasynyt apurini Heather tyytyi ottamaan pitkat unet sanylla taman operaation ajan..

Siivouksen jalkeen hipsittiin tallille...

Ruokittiin hevoset ja siistittiin karsinat. Seuraavaksi odoteltiin uutta kengittajaa paikalle.
Mina pidin hevosia kiinni kengityksen ajan ja paasin samalla seuraamaan ensimmaista kertaa 
kengittajan tyota nain lahelta.

Kengittaja oli aivan huippu! Nopea ja hyva tyossaan. Kuuma paiva sai nostamaan viela enemman rispektit kattoon herralle. Ei kaynyt kateeksi kun jo hevosen vieressa seisoessa tuli hiki.

Sitten paatiinkin itse asiaan eli valmistautumaan illallisteatteriin katsomaan West Side Storya!


Innokkaana odotin ruokaa ja esityksen alkua. Kumpikinoli aivan loistava! ja hausaahan oli se etta tajusmme vasta valijaalla etta tarjoilijat ovat esityksen nayttelijoita.. Ei siis puhettakaan lepotauoista vaan suoraa lavalta tarjoilemaan ja takaisin kun valiaika paattyy. En tieda oliko paaosan esittajilla vapautus naista hommista mutta tanssijat ja sivuosissa olijat hoitivat ainakin meidan tarjoilumme. Mitaan mditointia enne esitysta ei siis nama kaverit kerkia harrastamaan.Taytyy olla kaikki kunnossa jo silloin kun tullaan tarjoilemaan illallinen..

Hyva ruoka paempi mieli!

Jalkiruoka oli taivaallista niin kuin esityksen laulajatkin. Suorastaan persikkaista!



Lauantai aamuna ikkunalaudallani oli pienoinen yllatys!
Minahan en tunnetusti pida matelijoista varsinkaan sisatiloissa joten yritinkin kohtuullisen rauhallisesti saada kyseista saku sammakkoa ulos mutta sitten kadotin kaverin ja oli jo aika lahtea seuraamaan hevoskilpailua.

Saku on hieman eksyksissa. lauantai sunnuntai valisena yona sain herran vihdoin ulos tunnin metsastamisen jalkeen.. Herra kattilaan ja kattila pihalle.. Aamulla noukin kattilan tyhjana sisalla pesuun. Toivon todella ettei taalla kuumuudessa elavat kaarmeet eksy sisalle asti...


Laheisen tallin omistaja jonka tunneille olen menossa Emilyn kanssa tiistaina ja keskiviikkona oli hommannut lippuja hevoskilpailuun. Liput olivat aina yhta autoa kohti joten meidatkin saatiin ahdettua mukaan ilman lisamaksuja. Onhan taala yleens aperheilla kaytossa nuo kahdeksan hengen tila-autot. 
Aluksi oli vahan epaselvaa mihin kilpailuun oikein ollaan menossa, mutta siellahan olikin kilpailemassa USA:n ja Kanadan Maajoukkue ratsastajat. Maiden parhaimmitoa ja Olympiakilpailujen voittajia ja sijoittuneita. Hevosia esiteltaessa paljasyi etta siella oli maailman toiseksi ja kolmanneksi parhaimpia hevosia. Kovatasoisia ratsukoita siis oltiin katselemassa ja mika tuuri, etta olivat tana vuonna taalla lahistolla. Tama kilpailu oli siis lahinna ikaankuin hevosten kisakunnon tsekkausta.

Parkkialuetta aamutuimaan


Myyntikojut

Kouluratsukoita

Verryttelualue




Kouluratojen jalkeen alkoi illan esteradan rakentaminen!


Enne kotiin lahtoa me kavelimme lapi sunnuntaina pidettavan maasto osuuden esteita.

Tuntuu aika hurjalta etta joku hyppaa taman ylitse. En yhtaan ihmettele etta jos sattuu jokin virhe etta onnettomuudet voivat olla vakavia, koska sen verta jykevia ovat nuo isot puusta rakenetut 
esteet etteivat ne paljon jousta.

Alueella peataan myos pooloa ja paaimme onnekkaina seuraamaan harjoituksia hetken aikaa!

Poolo harjoitus



Vesiesteen kakkos osio!

Aika hurjalta nayttivat esteet, mutta miten helpota se nayttikaan kun oli ratsastaja ja hevonen joka osasi sen..
Tassa on tavoitetta ja ehka viela jonakin paivana minakin osaan ylittaa tallaisia! 

Palattiin kotiin pitamaan lounastaukoa ennen illan esteosuutta!
Siella olivatkin tyomihet taydessa touhussa maalaamassa lattiaa uudelleen. 
Piharakennuskin sai uutta varia pintaan!



Lopulta paastiin kisapaikalle kaksi tuntia enne kisan alkua. Piti varmistaa hyvat paikat ja aika kului mukavasti katsellessa myyntikojuja ja lammittelevia ratsukoita.

Esterata valmiina ottamaan rtsukot vastaan

Verryttelyalue

Jump!



Ratsastajia kisan jalkeen


Illan loppuhuipennus oli ilman satulaa hyppaaminen! 
Kaikki ratsukot tuotiin radalle ja he hyppasivat yhta estetta jota korotettiin jokaisella kierroksella.. Huh mita menoa ja mika tasapaino. Nostan kylla hattua nailla ja todellain toivon etta mekin suomess aratsastettasiin paljon enemman ilman satulaa koska itse olen ainakin ratsastuskoulussa vietettyjen aikojen takia ratsastanut melkein aina satulan kanssa ja huomasin taalal etta ilman sita olen valilla aika pulassa. Seuraava tasapaino reeni onkin reenata kaikkea ilman satulaa.

Se jonka evonen tiputti tai muuten kayttaytyi huonosti joutui ottamaan paidan pois. 
Illan paatteeksi ei tainnut olla yhtakaan ratsastajaa kentalla paidan kanssa.



Itse en olisi pysynyt taman hevosen selassa varmaan sekunttia kauempaa! 
Hienoa tyota!


Sunnuntaina kaytiin seuraamassa viela maasto osuus ja kotimatkalla poikettiin jattimaiseen hevostarvike liikkeeseen.


Este numero 4

Vesieste

Vesieste


Huikeaa menoa ja olihienoa paasta seuraamaan huippuratsukoita!