sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

LEIRIELAMAA JA VAELLUSRATSASTUSTA

LEIRIELAMAA JA VAELLUSRATSASTUSTA

USA:n itsenaisyyspaiva 4.7.2014 starttasi taalla normaaleilla tallirutiineilla. Samalla valmistelimme lahtoa campingille. Matkaan lahdimme noin 15.30. ja alue oli suhtellisen lahella koska ajoimme korkeintaan joku 20 minuuttia ollaksemme perilla.


Ennen tanne tuloa en ole koskaan syonyt kokonaista maissia. Ennakkoluuloisena en ole koskaan maistanut koska en pida Suomessa niista sekoituspusseista ja useimmiten maissit ja herneet olen kaikista salaateista nyppinyt pois. Toki viime vuosina olen oppinut niitakin syomaan salaatin joukossa. Tanne tultuani olen kuitenkin ensimmaisen maisto kerran jalkeen aivan ihastunut maissiin. Tietysti voissa paistaminen ja suolan ripottelu paalle saa ihmeita aikaan.

Dirty Kitty tietaa, etta nyt lomaillaan.

Melken jokaisessa taloudessa taalla on ainakin yksi lava-auto eli truck niin kuin taalla sanotaan.
Kylla kelpaisi minullekkin!


Paivanpaisteessa on mukava nuoren herran kollotella. Vanhat herrat Romeo ja Oliver pitavat taustalla vahtia. 
Oliver tulee aina aamuisin nauttimaan ruuan sisalle ja kerran kavikin niin, etta huomaamattani Romeo livahti tarhasta ulos huomaamattani, mutta onneksi se soi ruohoa lahistolla kun asia huomattiin ja herra nautti aamiaisensa lopulta turvallisesti omassa tarhassa. Romeo on entinen estehevonen ja varmasti elakepaiviaan viettava herra on edelleen sukkela mita nyt tuli huomattua.


CAMPING 

Tallainen paikka oli kyseessa mihin menimme. Viettamaan viikonloppua.




Tassa on meidan asumuksemme. Tama taitaa olla siis jonkinlainen Kesamokkeilyn ja matkailun valimuoto. Jokainen voi ostaa alueelta paikan ja rakennuttaa itselleen ison terassin johon tehdaan paikka johon matkailu-auto tai vaunu ajetaan. Siella ihmiset sitten yopyvat.

Meininki on vähän erilainen mitä voisi kuvitella nimittäin näissä leireissä ei paljon näe yltiöpäistä juhlimista. Ihmiset menevät aikaisin nukkumaan, koska aamulla hoidetaan hevoset ja lähdetään ratsastamaan. Minä tosin opetin perjantai iltana terassilla oleilijoille tanssia ja siinä taisi mennä 11 asti illalla. Yöllä kun kävi wc-tiloissa ei kyllä törmännyt kehenkään mikä taas kotipuolessa olisi todennäköistä siihen aikaa.


Terasseille tuli sahkot ja sielta loytyi muun muassa jaakaappi, grilli, valot ja tuulettimet.


Vastapaata asumustamme oli Tack shop mista sai satulalaukkuja ja kaikkea muutakin mita vaelluksilla tarvitsee. Edustalla oli seinake mihin valokuvaaja kiinnitti paivalla metsassa ottamiaan kuvia ja myi niita sitten kehitettyina versioina.


Osa ihmisista tulee alueelle pikavisiiteille niin, etta yopyy hevosvaunuissaan. Taalla on isoja hevostrailereita joissa on kunnon makuutilat ja vessa, etta ihan hyva vaihtoehto yopya. 
Alueella on kaksi tallia mista voi vuokrata paikan omalle hevoselleen. Vesi kuuluu hintaan mutta heinat, ruuat ja karsinoiden siivous kuuluu kayttajalle.

Terassin portissa oli minun mieleiseni tervetuloa kyltti.
Muutenkin taalla pain nakee paljon kaytettvan hevosenkenkia ja hevosaiheisia koristeita ja niista tehtyja hyoty esineita. Paljon hyvia ideoita tarttuu matkaan koko ajan.


Illalla tehtiin pieni noin tunnin kestanyt maastoiluretki ja en ollut koskaan ratsastanut sellaisissa maastoissa. keskella metsaa vain hevosilla liikuttavia alueita joissa on isoja yla- ja alamakia, pienia matalien jokien ylittamista ja kivikkoisiakin kohtia loytyi. Aluksi hiukan hirvitti mutta ratsuni Lareido oli tottunut kulkija ja halusi jopa ravata isompia ylamakia. Tassa kuvassa ollaan saapumassa takaisin leirialueelle.


Koirien mielesta oli suuri vaaryys etta he jaivat terassille eivatka aina paasseet mukaan.






 Max karsinassaan camping alueen tallissa



Talli
Tallista pystyi tiettyyn hintaan varaamaan koko vuodeksi karsinan itselleen ja sitten niiden vuokraajat voivat ilmoittaa jos eivat ole tiettyna aikana paikalla niin ne voidaan vuokrata siksi aikaa muiden kayttoon.

Toinen talli joka oli hieman uudempi kuin se missa meidan hevoset yopyi. 


Perinteinen jenkkilainen paivallinen jota syotiin 7 aikaan illalla. Hyvaa oli. Tosin vaatii vahan tottumista kun on tottunut kotona syomaan isot ateriat hieman eri aikoihin mita taalla syodaan.


Minun oma yksioni leirilla. Tama oli tallainen satula ja varastohuone mutta sain sen kayttooni viikonlopun ajaksi. Mitaan eristyksia ei huoneessa ollut joten piti puke lampimasti paalle ja olla monta peittoa. Ensimmaisena yona tuli vahan kylma mutta toinen oli jo lampimampi.


WC-tilat ja suihkut

Ei ollut ovia vaan verhot joten se oli aluksi pieni shokki kun ei ollut koskaan tallaiseen tormannyt.
Alkushokista selvittyani tama oli ihan ok. varsinkin kun monella oli omat vessat matkailuvaunuissa niin taalla oli valilla aika hiljaista eika yhtaan jonoa.

Suihku ja suihkun eteinen

Vessapaperiteline. Hevosenkenkien hyotykayttoa jalleen. Naimi jopa kokonaiset penkinjalat ja penkin selkamyksen jotka oli tehty hevosen kengista.




SITTEN VAELLUKSEEN...

Vaellus kesti 4 tuntia ja aluksi jannitti miten jaksan sen mutta hyvin meni vaikka jalat ja takapuoli vahan puutuikin. Maisemat olivat mahtavat.

Ratsastettiin pellon reunaa aidan toisella puolella olevassa metsikossa ja sitten mentiin portista pellolle






Naissa maisemissa ratsastettiin


Cowboy ja cowgirl henkista ratsastusta pellolla


Sitten metsaan. 

Taalla camping alueella pitkat reitit on nimenomaan hevosilla vaeltamista varten eika tuonne lehmien laitumille kylla kauhean lahelle paasekkaan autolla, etta hevosta on kaytettava. Kaikkein parasta taalla on ettei kukaan  hevosen tai koiran kakasta teilla ja luonnossa. Taalla nama reitit ovat tarkoitettu hevosilla kulkemiseen ja koiratkin juoksevat vapaana. Ketaan ei pahemmin hairitse jos se vahan tulee moikkaamaan naapurin pihaan. Varmasti loytyy niitakin joita se hairitsee mutta taalla melkein kaikilla on elaimia ja yhteisollisyys maaseudulla on ihmisten valilla todella ihailtavaa. 


Hevosten juomatauko paikkoja riitti useampiakin matkan varrella


Pelloilla ja metsissa porttien sisapuolella saattoi tormata lehmiin ja tormasimmekin niihin useampaan otteeseen. Kaikki hevoset olivat niihin suhteellisen tottuneita paitsi yksi ensikertalainen



Photo by Becky Pearman Photography
Mina ja Lareido. Tama on valokuva kuvasta jonka valokuvaaja otti alkutaipaleelta ja sen pystyi ostamaan halutessaan Tack shopin kulmalta illemmalla. Mina ostin yhden muistoksi tasta reissusta.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti