KILPAILUJEN JARJESTELY VIIKKO

Lomailu viikonlopun jalkeen kaynnistettiin uusi ja kiirienen viikko, koska viikonloppuna on isot kilpailut joita R & M Stables jarjestaa. Kilpailut ovat hyvantekevaisyys kilpailut jossa kerataan rahaa huume- ja alkoholiongelmaisten nuorten ja nuorten aikuisten kuntouttamiseen. Viime vuonna tama jarjestettiin ensimmaisen kerran ja tama on nyt toinen kerta ja iso kilpailu joka vaatii paljon jarjestelyita. Tassa mainos patka kilpailuista: 

https://www.facebook.com/photo.php?v=720846194642413&set=vb.273093352751035&type=2&theater

Me matkaamme kaikki paikan paalle perjantaina. Taalla paassa pitkin viikkoa teemme arjen keskella valmisteluita ja keraamme trailereihin matkaan tarvittavia tavaroita. Siella pidetaan myos lapsille sellainen paivaleiri missa opetellaan hevosten kasittelya. Me viemme sinne 5 hevosta mukanamme joita kaytetaan leirilla ja kilpailuissa. Mina paasen jalleen kilpailurinkiin Bleun kanssa.   Tassa linkki viime kilpailun videoon:  https://www.facebook.com/photo.php?v=721450824581950&set=vb.273093352751035&type=2&theater

Kilpailuihin lahtevien hevosten kuontaloa siistittiin eilen. Harjat ja korvakarvat trimmattiin uuteen uskoon. Peseminen taitaa olla sitten edessa ennen lahtoa.

Lareido trimmattavana kilpailuja varten

Lakaistessani lattioita pitaa valilla ihastella naita lannensatuloita jotka ovat mielestani vain niin hienoja ja mukavia. Toki ne ovat paljon painavampia kuin englantilaiset joten vaatii vahan enemman voimaa laittaa lannensatula hevosen selkaan.

Kokeilin eilen ratsastaa Maxia ja se oli ihan hauska uusi tuttavuus. Valilla se ravasi ja valilla mentiin running walkkia. Voitte kuvitella kumpaa tein mieluummin, koska ravissa on aina vaikeampi istua.

Tallin ori Marty tekee tuttavuutta Spotin kanssa. Marty ei ollut kerran vesiamparia tayttaessa ihan nain ystavallisella tuulella ja kerkesi naykkaista reittani. Siina on edelleen mukava mustelma, mutta onneksi tama oli se sama jalka mihin viime talvena naykkaisi viela kovemmin eras hevonen ja siina on edelleen jotain ihovaurioita eli pienet jaljet lisaa ei tunnu missaan. Naita sattuu aina hevosten kanssa touhutessa.

Tallilla kay viikottain oppilaita ja koska me valmistelemme kilpailuja suurinosa loppuviikon oppilaista saapui eilen illalla tunnille. Tassa lapset opettelavat miten hevoselle laitetaan suitset. 

Keli on ollut taalla hieman sateinen joten tunti pidettiin sisatiloissa.

Pari paivaa sitten oli erittain kaunis ilta ja istuin Ralphin kanssa jutustelemassa takapihan terassilla. Suunniteltiin muun muassa, etta tulen ensi kesana takaisin pariksi viikoksi ja sehan sopii koska tama on ollut yksi pitkaaikaisistani haaveistani. Olen todella onnellinen, etta vuosien odotus palkittiin ja paasin matkustamaan USA:han ja viettamaan taalla kesan. 4H on mahdollistanut elamassani paljon ja avannut uusia ovia. Voin suositella lampimasti kaikille. Tieda vaikka haaveeni muuttaa USA;han toteutuisi viela jonain paivana. Ensi vuodelle suunnitelmat ovat selvat, mutta sen jalkeen kaikki suunnitelmat on viela ihanasti avoinna...

 Hayleyn ja sen varsan aitaus rajautuu lahelle takapihaa ja paasinpa nappaamaan muutaman kuvan ennenko varsa oli sita mielta, etta nena pitaa saada kiinni kameraan. Ladatessani kuvia koneelle ohjelma muokkaa joistain kuvista toiset versiot tallaisiksi postikorttimaisiksi. 

Kerran viedessani ruokaa naille kahdelle varsa oli niin innoissaan, etta meinasi juosta ylitseni ja pukitti innoissaan menemaan. Onneksi kuitenkin paastiin yhteiymmarrykseen, ettei minun ylitse kannata juosta. Veikea tapaus ja tulee aina rapsuteltavaksi.

VALIPALAA

Kotipuolessa olen aikaimoinen valipalojen syontimestari ja syon aina jotain patukoita. Taalla onkin valinnan varaa valipalojen ja snacksien suhteen vaikka kuinka paljon. Taalla juodaan paljon limsoja joita mina en koskaan oikein ole valittanyt juoda. Olen kuitenkin oppinut kuumina paivina juomaan vahan jotain muutakin kuin vetta. Cherry Fantassa on kylla niin paljon variainetta, ett kun kaadoin sita vahingossa kadelleni niin siihen jai isot punaiset laiskat.

USA:n omaa suklaata. Ensimmainen maistiainen oli etten pitanyt alkuunkaan, mutta parin kerran jalkeen tamakin on jo ihan syotavaa.

Aina sanotaan etta ala ota mitaan ylimaaraista matkalle mukaan, mutta taalla hammastahna ja purkat maistuvat todella erilaisille, vaikka merkit on osittain samat kuin suomessa. Suosittelen pakkaamaan suomesta mukaan pepsodentit ja jenkit jos haluaa jotain raikasta. Vertailun vuoksi niita voi syottaa myos taalla asuville. Naihinkin kylla tottuu niinkuin kaikkeen muutaman maistiais kerran jalkeen.

Nyt mina lahden ajamaan ensimmaista kertaa elamassani lava-autoa tuohon pihatiella, koska normaali menopelini vietiin kilpailualueelle.